P\u00e4\u00e4ministeri Jyrki Katainen k\u00e4sitteli yhteiskunnan muutostekij\u00f6it\u00e4 (Suomi on keskell\u00e4 isoja muutosvoimia) avatessaan Kokoomuksen ministeriryhm\u00e4n kes\u00e4kokouksen 14.8.2013. H\u00e4n k\u00e4sitteli asiaa suomalaisen yhteiskunnan n\u00e4k\u00f6kulmasta, mutta muutokset ovat maailmanlaajuisia ja kaikkialla elet\u00e4\u00e4n poliittisen murroksen aikaa.
Muutosvoimien keskeisen\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 on ihmisten arvomaailmojen muutos. Auktoriteettiyhteiskunta on muuttunut aiempaa yksil\u00f6keskeisemm\u00e4ksi. Yhteisen konsensuksen hakeminen on tullut entist\u00e4 vaikeammaksi monessa asiassa. Harvat asiat toteutuvat en\u00e4\u00e4 k\u00e4skem\u00e4ll\u00e4 tai k\u00e4skytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Ihmiset eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 suostu el\u00e4m\u00e4\u00e4n perinteisten auktoriteettien rajaamien ohjeiden mukaan. He eiv\u00e4t suostu entiseen malliin holhotuiksi hallintoalamaisiksi, eiv\u00e4tk\u00e4 purematta niele yhteiskunnallisen eliitin ja perinteisen median keskusteluagendaa, jota leimaa poliittinen korrektius.
N\u00e4kemyksellisyys voittaa auktoriteetin. Ennen tiedotusv\u00e4lineiden rooli yhteiskunnan mielipideilmaston m\u00e4\u00e4rittelyss\u00e4 oli selke\u00e4. Nyky\u00e4\u00e4n ihmiset haluavat itse hakea tarpeeseensa soveltuvaa tietoa. Toimintakentt\u00e4 sosiaalisen median ja s\u00e4hk\u00f6isen tiedonv\u00e4lityksen aikana on oleellisesti muuttunut. Tietoa on helppo saada, sit\u00e4 on helppo jakaa ja siihen on helppo ottaa kantaa.
<\/p>\n\n\n
[blockquote align=”left”]Parhaimmillaan yksil\u00f6llistyv\u00e4 yhteiskunta vahvistaa demokratiaa.<\/strong>[\/blockquote]<\/p>\n\n\n\n P\u00e4\u00e4ministeri Jyrki Katainen k\u00e4sitteli yhteiskunnan muutostekij\u00f6it\u00e4 (Suomi on keskell\u00e4 isoja muutosvoimia) avatessaan Kokoomuksen ministeriryhm\u00e4n kes\u00e4kokouksen 14.8.2013. H\u00e4n k\u00e4sitteli asiaa suomalaisen yhteiskunnan n\u00e4k\u00f6kulmasta, mutta muutokset ovat maailmanlaajuisia ja kaikkialla elet\u00e4\u00e4n poliittisen murroksen aikaa. Muutosvoimien keskeisen\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 on ihmisten arvomaailmojen muutos. Auktoriteettiyhteiskunta on muuttunut aiempaa yksil\u00f6keskeisemm\u00e4ksi. Yhteisen konsensuksen hakeminen on tullut entist\u00e4 vaikeammaksi monessa asiassa. Harvat asiat…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","footnotes":""},"categories":[250],"tags":[1653,1618,928,929,930,931,924,932,933,934],"class_list":["post-3949","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ajatuksen-siivin-3d","tag-jyrki-katainen-3","tag-olaus-petri-2","tag-pakkoruotsi","tag-pluralistinen-demokratia","tag-sosiaalinen-media","tag-sosiaalipolitiikka","tag-tuomarinohjeet","tag-uusi-poliittinen-kulttuuri","tag-viidakon-laki","tag-yksilollistyva-yhteiskunta"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.putonthewholearmorofgod.love\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3949","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.putonthewholearmorofgod.love\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.putonthewholearmorofgod.love\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.putonthewholearmorofgod.love\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.putonthewholearmorofgod.love\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3949"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.putonthewholearmorofgod.love\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3949\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.putonthewholearmorofgod.love\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3949"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.putonthewholearmorofgod.love\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3949"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.putonthewholearmorofgod.love\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3949"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Vaikuttaminen ja vallan k\u00e4ytt\u00e4minen on aikaisempaa helpompaa. Poliittinen ja taloudellinen eliitti ei en\u00e4\u00e4 yksin p\u00e4\u00e4t\u00e4, mit\u00e4 tapahtuu. Yksitt\u00e4iset ihmiset, pienet j\u00e4rjest\u00f6t ja muut toimijat voivat merkitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen, jos ne pystyv\u00e4t hyvin perustelemaan n\u00e4k\u00f6kantansa. ”Parhaimmillaan t\u00e4m\u00e4 vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa”, Katainen sanoo.
Tutkimusten mukaan Suomessa vain 9 % kansalaisista luottaa poliittisiin p\u00e4\u00e4tt\u00e4jiin. Maailmanlaajuisesti t\u00e4m\u00e4 luku on varmasti samaa luokkaa.
Toisin sanoen yhdeks\u00e4n kymmenest\u00e4 ei luota niihin ihmisiin, jotka tekev\u00e4t p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 heid\u00e4n puolestaan. T\u00e4t\u00e4 tilannetta ei Kataisen mukaan voi kuitata sill\u00e4, ett\u00e4 vallanpit\u00e4ji\u00e4 kohtaan kohdistuu aina kriittisyytt\u00e4. Kriittisyys ja luottamus ovat eri asioita.
T\u00e4ss\u00e4 tilanteessa luottamuksen vahvistaminen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa ja tulevaisuutta kohtaan korostuu. N\u00e4in ollen politiikan keski\u00f6ss\u00e4 t\u00e4ytyy olla luottamuksen vahvistaminen. ”Meid\u00e4n on luotava ilmapiiri, jossa keskustellaan avoimesti, uskalletaan laittaa itsens\u00e4 peliin, yritet\u00e4\u00e4n ja kokeillaan, ep\u00e4onnistutaan ilman totaalista tuomiota, opitaan ep\u00e4onnistumista, ja menn\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 eteenp\u00e4in” Katainen sanoo. ”Omassa ajattelussani johtajuus tarkoittaa kyky\u00e4 kannustaa, luoda uudistuksille suopeaa ilmapiiri\u00e4, saada ihmiset osallistumaan, tekem\u00e4\u00e4n itse omaa tulevaisuuttaan”, h\u00e4n jatkaa. Poliittisten p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6iden on luotettava kansalaisiin, jos haluavat kansalaisten luottamuksen.
Yksil\u00f6llistymiskehityksess\u00e4 on Kataisen mielest\u00e4 paljon positiivista voimaa. Yksil\u00f6llistyv\u00e4 maailma on Kataisen mielest\u00e4 luovuutta ruokkiva. Oikea demokratia vahvistuu kun ihmiset tekev\u00e4t kenelt\u00e4k\u00e4\u00e4n lupaa kyselem\u00e4tt\u00e4 \u2013 ja sit\u00e4 tarvitsematta \u2013 omia valintojaan. Se on hieno muutos, jonka potentiaalia emme p\u00e4\u00e4ministerin mielest\u00e4 viel\u00e4 kuitenkaan osaa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4.
Luin jokin aika sitten er\u00e4\u00e4lt\u00e4 keskustelupalstalta, ett\u00e4 Suomi on l\u00e4ntisen maailman viimeinen kommunistinen valtio. Mit\u00e4 pahaa on kommunismissa, jos se edist\u00e4\u00e4 kansalaisten demokratiaa, kysyin. Se ei ole pluralistista demokratiaa, joku vastasi.
Kuitenkin silloin kun ihmiset n\u00e4hd\u00e4\u00e4n hallintoalamaisina on aivan sama, kutsutaanko yhteiskuntaa kommunistiseksi vai demokraattiseksi. Todellista pluralistista demokratiaa se ei ole.
Joskus tuntuu, ett\u00e4 l\u00e4nsimaisissa demokratioissa ainut taho, jolla on demokraattiset oikeudet on raha. Sille itselle kuitenkin demokratian k\u00e4site on vieras. Se tuntee vain vahvimman oikeuden, mik\u00e4 on yht\u00e4 kuin viidakon laki. L\u00e4nsimaiset demokratiat ovat lobbaajien demokratioita. Ne, joilla on kaikuvin \u00e4\u00e4ni menestyv\u00e4t.
Suomi ei ole kommunistinen valtio. Taloustiede tuntee systeemimme nimell\u00e4 sosiaalinen markkinatalous. Se on L\u00e4nsi-Saksassa toisen maailmansodan j\u00e4lkeen kehitetty sosiaalinen ja taloudellinen malli, joka l\u00e4htee havainnosta, ett\u00e4 koska talous ei tunne mekanismia, joka turvaisi ihmisten perusoikeudet, valtion teht\u00e4v\u00e4 on s\u00e4\u00e4nnell\u00e4 talouden toimintaa. T\u00e4m\u00e4 on kirjattu my\u00f6s Euroopan Unionin Lissabonin sopimukseen.
El\u00e4mme siis toivossa, ett\u00e4 poliittinen eliitti alkaa viel\u00e4 toteuttamaan Olaus Petrin tuomarinohjetta:
[framed_box rounded=”true” align=”center”]Yhteisen kansan hy\u00f6ty on paras laki; ja sent\u00e4hden mik\u00e4 havaitaan yhteiselle kansalle hy\u00f6dylliseksi, se pidett\u00e4k\u00f6\u00f6n lakina, vaikka s\u00e4\u00e4detyn lain sanat n\u00e4ytt\u00e4isiv\u00e4t toisin k\u00e4skev\u00e4n.[\/framed_box]
Mielest\u00e4ni ihmisill\u00e4 ei ole varaa tinki\u00e4 t\u00e4st\u00e4 periaatteesta. Tiede on jo kyllin selke\u00e4sti osoittanut, ett\u00e4 ihmiset toimivat yhdess\u00e4 ja samassa energiakent\u00e4ss\u00e4. Koska meist\u00e4 jokainen vaikuttaa jatkuvasti yhteisen todellisuutemme luomiseen huolimatta siit\u00e4, teemmek\u00f6 sen tietoisesti vai tiedostamattamme, olemmeko p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 asemassa vai emme, olemme kaikki vaikuttajia ja meid\u00e4n pit\u00e4isi toimia tietoisesti sen puolesta, ett\u00e4 pitk\u00e4n t\u00e4ht\u00e4imen tavoitteet toteutuvat.
Sanotaan, ett\u00e4 yhteiskunnan sivistys mitataan siin\u00e4, kuinka se kohtelee heikoimpia j\u00e4seni\u00e4\u00e4n. Yhteiskunta voi olla sivistynyt olematta kuitenkaan kultivoitunut. Sivistyksest\u00e4 on yleens\u00e4 osoituksena korkea tekninen kehitys. Kultivoituneisuus, jalomielisyys, kansakunnan henkinen taso n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ihmisten v\u00e4lisiss\u00e4 sosiaalisissa suhteissa. Se on syd\u00e4men sivistyst\u00e4. Sen korkein kriteeri on omatunto; kuinka paljon annamme universaalin tietoisuuden ohjata toimintaamme. Kultivoituneisuudella ei siis ole mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 yl\u00e4luokan snobismin, tai kulturellin tietoisuuden kanssa.
Omatunto, joka on ihmisten sis\u00e4syntyinen navigaattori ei tarvitse ulkopuolisia auktoriteetteja toimiakseen oikein. Se toimii jokaisella ihmisell\u00e4 luonnostaan samojen periaatteiden mukaisesti, sill\u00e4 se on yksi ja sama tietoisuus, vaikka yksil\u00f6iss\u00e4 on eroa.
Yhteiskunnan kultivoituneisuuden taso vaikuttaa my\u00f6s yhteiskunnan kilpailukykyyn. Siksi se pit\u00e4isi ottaa huomioon taloudellista kehityst\u00e4 mitattaessa.
Poliittiset lehm\u00e4nkaupat, hyv\u00e4veliverkostot ja kaikenlainen manipulointi ja sabotaasi yhteisen hyv\u00e4n kustannuksella omien lyhytj\u00e4nteisten intressien edist\u00e4miseksi pit\u00e4isi olla demokratiassa yht\u00e4 lailla rangaistavaa kuin suoranainen lahjonta, sill\u00e4 n\u00e4m\u00e4 h\u00e4m\u00e4r\u00e4heikkien toimintatavat luovat pohjaa demokratian rakenteelliselle korruptiolle.
Yhteiskunnan kannalta kaikkein vahingollisin poliittinen lehm\u00e4nkauppa Suomessa tehtiin 60-70-lukujen vaihteessa kun pakkoruotsi tuli kouluihin. Vuosien varrella suomenkielisist\u00e4 suomalaisista on tehty pienen suomenruotsalaisen v\u00e4hemmist\u00f6n palvelijoita, mik\u00e4 est\u00e4\u00e4 yhteiskuntaa hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4st\u00e4 olemassa olevia resurssejaan parhaalla mahdollisella tavalla. 20 suomenkielist\u00e4 suomalaista lukee koulussa ruotsia vieraana (joskin kotimaisena) kielen\u00e4 turvatakseen yhden ruotsinkielisen palvelut.
Miten on mahdollista, ett\u00e4 t\u00e4lle asialle ei tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, vaikka tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 pakkoruotsi tuli kouluihin poliittisen lehm\u00e4nkaupan seurauksena asiantuntijoiden suosituksista huolimatta?
Yleens\u00e4 jos paljastuu petos tai vastoin yhteisesti hyv\u00e4ksyttyj\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 tehty sopimus, sopimus mit\u00e4t\u00f6id\u00e4\u00e4n ja tekij\u00e4t joutuvat vastuuseen teoistaan.
Sanotaan, ett\u00e4 suomenruotsalaisen v\u00e4hemmist\u00f6n omistuksessa on 80 % maan varallisuudesta.
Siis viisiprosenttisen v\u00e4hemmist\u00f6n eliitti omistaa 80 %. T\u00e4m\u00e4 on jokseenkin samaa luokkaa kuin maailmanlaajuinen suhde, jossa yhdell\u00e4 prosentilla maailman v\u00e4est\u00f6st\u00e4 on hallinnassaan 80 % koko maailman varallisuudesta.
Jotta v\u00e4hemmist\u00f6n asema paranisi entisest\u00e4\u00e4n suuri osa t\u00e4st\u00e4 rahasta poikii s\u00e4\u00e4ti\u00f6iden tileill\u00e4, eik\u00e4 siit\u00e4 makseta veroja.
Miten t\u00e4m\u00e4 on mahdollista maassa, joka kutsuu itse\u00e4\u00e4n demokratiaksi?
Olisikohan t\u00e4ll\u00e4 jotakin tekemist\u00e4 sen kanssa, ett\u00e4 Suomen ruotsinkielisen v\u00e4hemmist\u00f6n etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 kielellisi\u00e4 etuja ajavalla puolueella – jonka kannatus koko maassa on keskim\u00e4\u00e4rin 4 – 5 % – on ollut l\u00e4hes 40 vuoden ajan (vuodesta 1975 l\u00e4htien) jokaisessa hallituksessa 2-6 ministerin salkkua.
Kataisen puhe her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kuitenkin toivon siit\u00e4, ett\u00e4 poliittisten lehm\u00e4nkauppojen aika on ohi ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t alkavat toimia Olaus Petrin tuomarinohjeiden mukaisesti.
J\u00e4\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi kuinka vilpitt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 mielell\u00e4 Jyrki Katainen linjauksessaan on. Varmaa on, ett\u00e4 jos h\u00e4n saa konkreettisia tuloksia aikaiseksi, h\u00e4n j\u00e4\u00e4 historiaan uuden poliittisen kulttuurin luoneena p\u00e4\u00e4ministerin\u00e4.
Katso my\u00f6s:<\/strong>
Jyrki Katainen: Suomi on keskell\u00e4 isoja muutosvoimia<\/a>
Sosiaalinen markkinatalous<\/a>
Sosiaalinen markkinatalous Euroopan Unionissa<\/a>
Olaus Petri<\/a>
Olaus Petrin tuomarinohjeet<\/a>
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"