Viime kuukausina minulla on ollut melkein pakkomielle katsoa true crime videoita. Ei siksi, että olisin tunnetasolla kiinni itse rikoksissa, vaan koska rikostarinoiden kerronta on tekoälyn myötä muuttunut oleellisesti. Kun katsoin aikaisemmin true crimea painopiste oli rikoksessa ja tarinoissa. Usein tapahtumat jäivät avoimiksi, mikä oli sinänsä pettymys. Toivoin salaa, että jokin kanava esittäisi pelkästään ratkaistuja tapauksia. Ja nyt mm. YT kanavan Justice After Decades tarinoissa painottuu rikosten ratkaisun logiikka ja varsinaisista rikoksista kerrotaan vain oleellinen ratkaisun näkökulmasta.
Hengellisyys ja kosminen energia
Kosminen energia ja living library
Yleensä kun kuulemme puhuttavan kosmisesta energiasta meille syntyy mielikuva tähtitaivaasta planeettoineen. Kosminen energia toimii astronomisella tarkkuudella, mikä on ominaisuus mitä emme yleensä yhdistä elämään maapallolla. Meidän elämäämme määrittää suurpiirteiset mielikuvat, kuten terve järki ja kaikessa on inhimillinen, ihmisen kokoinen aukko, sillä meillä on vapaa tahto.
Arvostamme vapauttamme, mutta yhtenäiskenttä toimii kuitenkin noudattaen omaa johdonmukaisuuttaan ja totuuttaan. True crime tarinat tuovat tämän seikan esille selvääkin selvemmin. Ne kertovat orgaanisen materiaalin holografisesta luonteesta, jossa pienin yksikkö sisältää kuvan kokonaisuudesta.
Tämä sama kosminen johdonmukaisuus näkyy metsässä. Sammalen ja juurien alla kulkee älyllinen verkosto — metsän elävä internet. Artikkelin pääkuva näyttää tämän selvästi: hehkuvat sienirihmastot, juuret jotka vaihtavat tietoa, mustikat ja kantarellit jotka nousevat esiin juuri siellä, missä maaperän logiikka sen sallii. Se ei ole pelkkää biologiaa. Se on yhtenäiskenttä, joka ilmaisee itseään aineen kautta.
Hiuskarvan varassa
Viime viikolla eräs näkemäni true crime-video käsitteli tapausta, jossa lainvalvontaviranomainen oli murhannut naisen, joka oli kohteliaasti torjunut hänen lähestymisyrityksensä. Myöhemmin mies oli murhan päätutkija ja käytti kaikki keinot todisteiden pimittämiseen ja oman syyllisyytensä peittelemiseen. Hän syytti murhasta naisen aviomiestä ja sanoi tietävänsä, että tämä on syyllinen, vaikkakaan sitä ei voi todistaa.
Tapaus oli vuosikymmenien ajan hyllytettynä, sillä uusia todisteita ja vihjeitä ei ilmaantunut. Kun DNA‑teknologia kehittyi, tutkinta avattiin uudelleen. Rikospaikalta kerätyt näytteet olivat säilyneet, vaikkakin osin väärin arkistoituina. Rikostutkijoilla oli käytössään uusi metodi DNA näytteiden analysointia varten. Aikaisempi analyysi tyssäsi usein siihen, että rikospaikalta kerätylle DNAlle ei löytynyt vastinetta lainvalvontaviranomaisten rekisteristä.
Uusi metodi ei vaatinut tätä. Tutkijat pystyivät olemassa olevan DNA profiilin pohjalta jäljittämään rikollisen hänen kaukaisten sukulaistensa DNA profiilien avulla julkisia DNA rekistereitä hyödyntäen. Tutkijoille se oli kuin DNA palapelin kokoamista, jonka ansiosta he pystyivät usein nimeämään tekijän yhden triljoonasosan tarkkuudella.
Kyseisessä tapauksessa murhaaja oli jättänyt rikospaikalle hiuksen. Uudet tutkijat seurasivat johdonmukaisesti hiuksen sisältämää informaatiota ja se johti heidät todellisen murhaajan eli alkuperäistä tutkimusta väristelleen lainvalvontaviranomaisen jäljille. Häntä oli vuosikymmenten ajan pidetty yhteisönsä tukipilarina, jonka mielipiteitä nuoret lainvalvontaviranomaiset kunnioittivat. Totuuden paljastuttua se järisytti koko yhteisöä.
Oikeus ja totuus on yhtenäiskentän koherenssi
Monen mielestä oikeus ei toteudu kun heidän omaisensa surmaaja paljastuu vasta vuosikymmenten jälkeen kun asianosaiset ovat mahdollisesti kuolleet. Mutta tähän liittyy syvempi totuus, joka tekee oikeutta meille jokaiselle: yhtenäiskenttä toimii tähtitieteellisellä tarkkuudella myös aineellisella tasolla mikro-organismeissa. Totuus piilee näissä näkymättömissä, pienimmissä elollisissa organismeissa, joiden alkuperä voidaan jäljittää triljoonan osan tarkkuudella.
Sanonta ‘hiuskarvan varassa’, jota käytämme puhuessamme hyvin epätodennäköisestä ja heikosta lenkistä saa aivan toisenlaisen ulottuvuuden. Tieteellinen tosiasia on, että hius on täydellinen totuuden välittäjä. Se ei ole heikko lenkki, vaan täydellinen hologrammi:
- täydellinen DNA‑profiili
- ainutlaatuinen rakenteellinen tunnusmerkki
- molekyylitason identiteetti
- vuosikymmeniä säilyvä informaatio
- astronomisen tarkka yhteys alkuperään
Tämä ei ole haurautta, vaan yhtenäiskentän johdonmukaisuutta.
Kosmoksen living library arjessa
Kun ajattelemme tosiasiaa, että orgaanisen materiaalin alkuperä voidaan jäljittää triljoonan osan tarkkuudella on ilmeistä, että elämäämme maapallolla ohjaa sama älyllinen kosminen energia, joka synnyttää galakseja ja liikuttaa taivaankappaleita. Ainut ero on ihmisten vapaus synnyttää epäjohdonmukaisia toimintamalleja ottamatta huomioon kokonaisuutta. Silti yhtenäiskentän johdonmukaisuus on nähtävissä kaikkialla:
- Roiske ei ole vain roiske — siinä on liike
- Askeljälki kertoo kehon painopisteen
- Rikkoutunut ikkuna paljastaa iskun kulman
- Kasvin kasvusuunta kertoo valon dynamiikan
- Lemmikin käytös kertoo kodin tunneilmaston
- Esineen kuluma kertoo vuosien logiikan
Myös eläimet liikkuvat tässä johdonmukaisuudessa. Kanadanhanhet, jotka ylittävät suojatien kuin ne ymmärtäisivät intuitiivisesti liikennesäännöt, eivät toimi satunnaisesti. Ne lukevat ympäristön logiikkaa samalla tavalla kuin metsä lukee valon, veden ja ravinteiden virtausta. Niiden käyttäytyminen on osa sitä intuitiivista älyä, joka läpäisee kaikki elävät järjestelmät.
On ilmeistä, että yhtenäiskentän suhteen meillä on vain yksi vapaus: vapaus linjautua yhtenäiskentän älylliseen energiaan. Tämän älyllisen energian tulkitsemiseksi meillä on käytettävissämme kuusi uskollista palvelijaa, jotka auttavat meitä havainnoimaan orgaanisen aineen keskinäisiä suhteita: mitä, missä, milloin, miksi, miten ja kuka.
Ne eivät ole vain kysymyssanoja. Ne ovat työkaluja, joilla linjaudumme yhtenäiskentän johdonmukaisuuteen